Utedagen på svenska :)

Ciao! :)

Vi har haft mycket gruppuppgifter i skolan under de sista veckorna och kursen som är på gång tar slut om några veckor så alla redovisningar närmar sig rätt fort. Igår hade vi vår första examinerande uppgift och det var inte mindre än utedagen med riktiga (!! :D) barn i Bromma.

 

Vi gjorde den här uppgiften gruppvis med samma grupp som vi har arbetat genom hela uvk-kursen. Vi planerade lite tillsammans och då fick alla sina övningar/lekar/pass som man ska ta ansvar på. På egen hand planerade vi resten och funderade hur ska vi lära ut allt och vilket skulle vara det bästa sättet att jobba med barnen.

 

Vi började med lite namnlekar, fortsatte med utdelade grupper med att bygga upp en tält och fixa en eldstad. Sen bytte vi bytte uppgifter. Innan lunch hann vi även leka lite pjät för att hålla oss varma. Det var inte så lätt när alla inte hade riktiga utekläder och det regnade och blåste som i den värsta höststormen... Efter lunch (typ alla hade pannkakor! taskigt!) lekte vi flera lekar t.ex. femton och kurregömma med spårlappar. Alla fick vara tagare och spelare, man fick leda, följa och gömma sig i skogen. Och efter passet hade alla leende på läpparna och det var ingen som klagade att man fryser i fingrarna. Då kände vi oss rätt nöjda. :)

 

Dagen var inte den lättaste eftersom vädret var avshemskt och även vi studenter hade alldeless för tunna kläder som inte höll tillräckligt mycket värme eller vatten. Inne vid frukosten var det svårt att tänka på hur kallt det var på riktigt och att det skulle regna hela dagen... Det var nog nån som glömde mössan och vantarna hemma... Tur att den inte var jag! Inte på denna gång. o:-) Men vi var smarta och samlades en timme innan barnen kom så vi hann klaga bort allt negativt innan de kom. De flesta av grupperna tyckte att det var väldigt roligt och barnen var rätt snälla men vissa grupper fick mycket vilda busungar som prövade sina gränser.

 

Personligt tyckte jag att barnen är mycket enklare att leda än min egna klass eftersom klasser ifrågasätter allt (varje uttryckt, material, yta, tid...) möjligt och ibland känns det jättejobbigt när man stressar hur ska man säga allt på bästa sätt och hur ska jag göra att jag skulle lyckas bäst på första gång. Jag tror att det är speciellt jobbigt för mig eftersom våra språkliga kunskaper är inte på samma nivå... Jag antar också att mitt tal var mycket mer flytande när man pratade med barnen eftersom man kunde slappna av på annat sätt än med klassen. Jag vet inte riktigt varför men jag tror att stor orsaken är att jag är ganska van att vara med barnen och tycker att de är mycket nödigare än vuxna människor, alltså när man pratar om hur man pratar eller hur rätt man pratar.

 

Den här var vår första uppgift med barnen och även examinerande men jag är nöjd med resultaten. Det finns alltid nånting att förbättras och vi fick lite tips när vi hade utraderingen efter utedagen. Men vi skapade en fungerande dagen och jag kan lova att vi ledare lärde oss minst lika mycket som barnen under dagen. :--)

 

Det var roligt att planera och hålla olika pass för barnen men jag är lika lycklig och glad att man för släppa uppgiften och rikta blicket mot nästa utmaningar... ;)

 

Utedag i Bromma

Ollaan tässä kuukauden verran suunniteltu neljän hengen ryhmissä tänään toteutettavaa ulkoilupäivää nelosvitosluokkalaisten lasten kanssa. Meillä oli aikaraja yhdeksästä yhteen ja paikkana pieni metsäpläntti Brommassa. Tavoitteena tietysti pitää hauskaa ja oppia jotakin! Ja pysyä lämpimänä, se ei ollut helppoa kun oli piiiiitkä päivä ja vettä satoi vaakatasossa...

 

Loppujen lopuksi melko pienellä suunnittelulla saatiin kiva päivä aikaan ja kaikki toimi. Mein ryhmässä lapsia oli noin 15 eikä kaikki tuntenut toisiaan, joten leikittiin muutama nimileikki kun päästiin "retkipaikalle" ja vasta sen jälkeen jaettiin heidät heti kahteen porukkaan, joilla aloitettiin "första pass".

 

Toinen porukka opetteli poikien kanssa teltan pystytystä ja toinen porukka tuli mein tyttöjen kanssa tekemään tulisijaa. Metsä oli vähän märkää ja sytyttääkään ei nuotiota alettu, mutta hienot niistä tuli! :) Samoin teltta oli pystyssä kun vaihdettiin ryhmiä, jolloin tehtiin taas samat tehtävät eri ryhmien kanssa eli kaikki pääsi kokeilemaan molempia! Meillä oli ideavarastossa myös kolmijalan teko, mutta aika kävi vähän tiukaks samoin materiaali just mein paikalla, niin skipattiin se osa ja sen sijaan pelattiin erilaisia hippoja, jotta tarjettais asettua hetkeks syömään.

 

Lounaan jälkeen (ainakin puolilla oli lettuja!) meillä oli erilaisia pelejä ja leikkejä, missä käytettiin hyväks sitä että oltiin maastossa. Lapset sai piiloutua ja etsiä, johdattaa sekä kuljettaa, olla kiinniottaja ja leikkijä, kaikkien ilmeistä päätellen oli kivaa ja vikaan puoleen tuntiin en kuullut yhtäkään "mun sormet jäätyy ja tippuu pois" -kitinää! Onnistunut fiilis siis. ;)

 

Päivän jälkeen me pidettiin pieni yhteenveto luokan kesken ja kerrottiin muille ryhmille mitä oltiin tehty, mikä sujui, mikä oli hankalaa ja mitä kannattaa kehittää. Oli kiva kuulla miten muille ryhmillä sujui ja miten erilaisia aktiviteettejä me oltiin luotu, vaikka ohjeistus oli kaikilla sama.

 

Me ollaan jonkun verran ohjattu erilaisia tunteja omalle luokalle: alkuverskoja, pallopelejä, opetettu tanssiaskelia ja pidetty vapaavalintainen 45min ihan ekoilla viikoilla.  Kaikki on toki tehty ryhmässä niinkuin tänäänkin. Mutta tänään taas huomasi miten erilaista on pitää tuntia ihan oikeille lapsille eikä vain kertoa päivän aluksia omalle luokalle, että hei tänään muuten leikitte 7-vuotiaita. Suurimman osan mielestä tämä päivä oli täynnä haasteita, joita ei ollut tullut miettineeksi tuttua porukkaa vetäessä ja välillä lapset oli kuulemman hankalampia ohjattavia kuin mein luokka.

 

Mä olen kumminkin täysin toista mieltä, mulle koko päivä oli hurjasti helpompi kuin normaalit koulupäivät. Eka asia oli että kieli sujui paljon sujuvammin ja jännittämättä, kun sai selittää lapsille, jotka on mun maailmassa ainakin paljon armollisempia epätäydellisyydelle. Kukaan ei _kertaakaan_ kysynyt mistä mä oon tai miks mä puhun erilailla, kaikki ymmärs ja jos oli epäselvää niin se selvitettiin kysymällä heti. Lapset ei myöskään kyseenalaista ihan täysin kaikkea mitä ohjattaessa sanoo tai tekee. Mein luokalla jokaista repliikkiä syynätään suurennuslasilla ja mietitään miks käytettiin juurikin tätä sanavalintaa ja miks me tehdään tämä harjoitus juuri näin tai miks meillä on juuri tämän kokoinen pallo eikä tuo halkaisijaltaan vähän suurempi. Totta kai mä ymmärrän että luokka haluaa ottaa vaarin joka hetkestä ja oppia mahdollisimman paljon, mutta välillä se on tosi raskasta kun jokainen sana on valittava tarkkaan (mikä on tosi työlästä, kun kielen taso on muita heikompi ja tahtomatta tulee ehkä vähän hassuja sanavalintoja) ja kaikki hiottava prikulleen täydelliseksi ennen kuin voi avata suunsa.

 

Päivän kuluessa ei juuri nähty muita ryhmiä, sillä oltiin levittäydytty aika laajalle alueelle oman rauhan toivossa, mutta ne pienet hetket kun nähtiin toisia huomattiin että ohjaustyylejä on yhtä monta kuin ohjaajia. Melko helposti myös huomas sen ketä on ennen ollut paljon lasten kanssa tai ketä on tottunut ottamaan vastuuta. Ja sen, että kaikki luokat ovat täysin omanlaisia... Esimerkiksi mein porukka oli yllättävän kiltti ja kuunteli suht rauhallisesti, mutta osaa mein luokkalaisista oli kyllä koiteltu melko rankalla kädellä.

 

Vaikka aamulla ikkunasta ulos katsoessa ei mieltä juuri piristänyt harmaa taivas ja peltikattoon ropisevat sadepisarat, oli päivä mielestäni onnistunut kun iltapäivällä lopeteltiin. Mentiin luokan kanssa paikassa jo tuntia ennen lasten saapumista ja silloin oli aikaa kitistä kaikki se kastuminen, paleleminen ja ärsytys pois, joten luokkien saapuessa oltiin yhtä aurinkoa. :-) Totta kai kiva sää olis ollut mukava ja kenenkään sormet ei olis palellut varpaista puhumattakaan, mutta säätä ei voi valita. Mun mielestä se on kumminkin aika pitkälle asenne- ja pukeutumiskysymys miten päivä onnistuu. Siihen nähden että tämä oli mein eka suunniteltava työ, olen mä erittäin tyytyväinen tulokseen ja mukaan tarttu varmasti jokaiselle juttuja, mitä kannattaa miettiä ennen ensi kertaa!

 

Mun mielestä oli kamalan kiva, kun saatiin näin pian ryhtyä "tositoimiin" ja kohdata oikeita koululuokkia, mutta yhtä kivaa on se että tämä on nyt ohi ja on aika siirtää katse kohti uusia haasteita... ;)

 

Och imorgon kommer jag skriva samma på svenska, vi hörs!

26/10/13

Tähän viikkoon on kuulunut suurta panikointia, paljon koulujuttuja ja ahkeraa akrobatian harjoittelua. ;)

 

Alkuviikosta oli siis eka arvioitava esitettävä ryhmätyö ja mein aiheeks oli osunut vastaesitys koulupolitikoille, jotka olis ottamassa käytännön tuntien ajan ja panostamassa tietokoneiden kautta tapahtuvaan opetukseen. Mein tehtävänä oli protestoida hanketta ja ottaa esille vaikutukset, jotka liittyy fyysiseen ja sosioemotionaaliseen kehitykseen. 

 

Koko viikonloppu meni aiheen parissa, mutta hommaa riitti reilusti vielä maanantaille ja tiistaillekin. Mutta kannatti panostaa, oon hyvin ylpeä mein aikaansaannoksesta. Jotenkin aina tunnen itseni kamalasti huonommaks tommosissa tilanteissa kun itse on esittämässä ja jos sattuukin sanoo jonkun jutun vähän väärin tai miettii hetken jotain sanaa. Mutta tällä kertaa onnistuin eikä katse ollut paperissa kuin hakemassa tukisanoja, jes! :)

 

Loppuviikolla mulla oli keskiviikkona vaan aamutunti telinevoimistelua ja torstai kokonaan vapaa. Perjantai oli myös suht rento päivä vaikka iltapäivällä oli lisäks vapaaehtoinen telinevoimistelutunti. Välillä sitä toivois, että olis tunteja vähän enemmän, vaikka kaiken luppoajan sais kyllä upotettua lukemisiin, jos vaan tahtois. Mutta mä kumminkin kaipaisin ehkä vähän säännöllisempää viikkoa.

 

Viikonloppu kuluu/on kulunut treenatessa, tutkimusmatkaillessa ( :D ) sekä opiskellessa, kun perjantaina nukuin pommiin mein käsitekokeesta. Onneks sen kumminkin saa tehdä myöhemmin, ajattelinkin panostaa siihen kunnolla niin on vähän "extrapisteitä" tenttiä varten. :) Eilen oli myös aktiviteettejä Tukholman Suomalaiset Opiskelijat -järjestön kanssa ja huomenna jatkuu perinteisellä brunssilla. Eli tänä viikonloppuna pääsen vihdoin käyttää jotain muutakin kuin treenitrikoita! :D

 

Tja! I tisdags hade vi vår första examinerande gruppuppgift. Vår grupp svarade på skolpolitikers förslag att dra ner tiden av praktiska ämnen och att mer undervisning skulle ske via datorer. Jag (och hela gruppen förstås) hade jobbat mycket med uppgiften och jag är så nöjd om resultaten. Vi klarade oss bra och även jag kollade på publiken inte på pappret ;)

Jag är väldigt nöjd med skolan och undervisning men ibland skulle jag vilja ha lite mer lektioner.. T.ex under de här veckan hade vi typ 10 timmar undervisning och även två helt lediga dagar. Förstås kan man plugga hur mycket som helst på egen hand om man har lust men jag skulle vilja ha lite mer lektioner på schemat. Kanske jag ska börja nån språkkurs fast jag använder språket hela tiden har jag läst grammatik sist två år sen och ibland känner jag att jag skulle behöva lite träning igen... ;D

Igår var jag ute med Stockholms Finska Studenter och imorgon ska vi samlas igen på Kvarnen och käka brunch. Jag träffade mycket nya människor och det var faktiskt skönt att vara med några andra än skolkompisar. Man fick lite annat än alla skolgrejer att prata om och kunde slappna av lite mer. :)

Nu är det dags att gå och lägga mig för att orka träna lite innan brunch. Det är faktiskt skönt att sminka lite, fixa håret och klä på sig nåt annat än träningskläder. Lite lyx !

Living for the dreams

Oon nyt syksyllä käynyt aika säännöllisesti muutaman viikon välein Suomessa. Monet on ihmetellyt miten oon niin monesti jaksanut hypätä laivaan vaan parin kolmen päivän takia, mutta mulle ne Suomi-reissut on tässä ollut semmosia tärkeitä henkireikiä ja muutaman päivän energiankeruuta ennen taas seuraavaa pätkää, joka tarvitsee jaksaa.

 

Viime vuonna olin monta kuukautta putkeen muilla mailla eikä koti-ikävä iskenyt missään vaiheessa, mutta siellä mulla oli koko ajan perhe ympärillä, enkä missään vaiheessa ollut yksin. Tänäkään syksynä ei ole varsinainen ikävä iskenyt, mutta joka kerta Suomessa ollessa oon nauttinut täysillä mukavista ihmisistä ja päivistä, jolloin on saanut rentoutua. Sekä tehdä asioita, joilla on mulle tärkeä merkitys.

 

Täällä en ole saanut vielä semmosia kavereita, joille vois soittaa koska vaan tai kenelle vois tuppautua potemaan yksinäistä iltaa. Samalla tämä on eka koulu, jonka käyn jollain muulla kuin äidinkielellä. Ekaa kertaa oon suuren paperisodan edessä ja aloitan elämän ilman yhtään ainoaa valmista kontaktia. Ja ekaa kertaa asun suurkaupungissa... Valloitettavaa siis löytyy! Elämä on ollut semmosta vähän varpaillaan olemista, mikä syö valtavasta energiaa ja välillä jaksaminen on ollut koetuksella.

 

Yks iso jaksamista rasittava tekijä on tämä asunto, on melko työlästä kun koti ei ole paikka missä viihtyy, vaan mielellään tekee jotain muuta, jotta kotona ei tarvitsisi olla. Mielellään syö vaan hedelmiä, jotta ei tarvitsisi tehdä ruokaa törkyisessä keittiössä ja hiuksetkin värjää laivan pienessä kylppärissä. Treenaamisenkin ajoittaa niin, että voi käydä koulussa suihkussa mahdollisimman usein ja välttää likaisen kylpyhuoneen. Suomessa on koti, missä voi loikoilla sohvalla juuri silloin kuin tykkää ja suihkussa käyminen on ihan tavallinen rutiini, eikä Selviytyjät-sarjan tasoinen haaste. Kotona nauttii ruuanlaittamisesta ja leipoa voi koska vaan. Ulko-oven ulkopuolella tuntee jokainen kiven ja kävyn, lenkille mennessä ei joudu seuraamaan tienviittoja löytääkseen takaisin.

 

Tämän vuoden alku on ollut melkoisesti raskaampi kuin au pair -vuoden, mutta seison täysin päätökseni takana enkä päivääkään vaihtaisi pois. Olen erittäin tyytyväinen, että uskalsin haastaa itseni ja lähteä elämään "uutta" elämää tänne Tukholmaan. Tiesin että kaikki ei ole helppoa ja edessä on valtavasti töitä niin koulun kuin muunkin elämän saralla, mutta olin valmis kokeilemaan. Mielestäni mulla on kumminkin hyvin asiat kun olen tyytyväinen valintaani, tavannut valtavasti uusia ihmisiä, oppinut uusi asioita, saanut työpaikan kartuttaakseni kuukausibudjettiani sekä todistamaan pärjäämiseni suorittamalla ensimmäisen tentin hyväksytysti.

 

Tähän vois sanoa silleen kliseisesti,että elämä hymyilee! ;)

 

Jag har tänkt mycket mitt liv här i Sthlm och fattat att jag har det väldigt bra här. När jag bestämde att ta emot skolplatsen, visste jag att jag skulle ha mycket jobb innan jag skulle leva stabilt här. Men jag var färdig att utmana mig själv och testa om jag klarar mig!

Nu har jag lärt mig mycket nya saker, fått mitt första jobb i Stockholm och klarat mig första tentan. Det känns att jag har visat (för mig själv och för alla andra också!) att det här livet passar för mig och jag är färdig att jobba så mycket som det krävs.

Om jag pratar ärligt, kan jag säga att jag är alltid väldigt lycklig när det är dags att åka till Finland och vara där ett par dagar för att slappna av och vila lite. Men jag skulle inte byta bort min tid här eller göra ett annar beslut om studiet. Jag är nöjd med mitt liv och vill fotsätta likadant i framtiden! :)

 

Men skulle vara übertacksam om nån ha tips om ledigt boende i Sthlm! Det är rätt jobbigt att ha ett boende där man inte trivs...

 

Skåne. <3

Skåne. Viihdyn. Kaikki on ihan niinkuin ennenkin, ei tunnu yhtään siltä että lopetin työt jo neljä kuukautta sitten. Oon täysin menettänyt sydämeni tälle paikalle ja ihmisille, täällä tuntuu että oon kotona.

Tuntuu hankalalta kun tietää, että ylihuomenna lähtee juna kohti Tukholmaa. Perillä odottaa sotkuinen keittiö, valtava kaupunki ja outo vuokraemäntä, arvatkaa kumpi houkuttaa enemmän?

Skåne. Jag trivs här så hyfsad bra. Det känns att jag är hemma igen. Allt är precis som fyra månader sen när jag åkte till Finland. Typ ingenting har förändrats. I ilove it.

Det känns lite trist att jag behöver åka tillbaka på måndag kväll. Kära människor och allt annat här mot stor stad, stökig bostad och konstig hyresvärd, ni kan ju gissa vilken skulle jag hellst vilja... 

AD/HD-hilleri

Kuuluu hyvää!

Löysin päiviin taas vähän useamman tunnin ja vähän lisää treeniä. Kaikki menee paljon mukavammin, kun on tavoitteita eikä liikaa vapaa-aikaa. ;) Tällä hetkellä jalat on tosi tukossa alkuviikon rääkeistä, mutta heti kun pesukone on pyörinyt suuntaan Eriksdahlin uimahalliin uimaan ja palauttelemaan jalkoja. Ehkä mä saan vähän takareisiä auki. Sitten onkin hyvä suunnata kouluun telinevoimisteluun ja omiin loikkatreeneihin. Niistä on mun päivä tehty, huomenna suunnitelma taas on hypätä junaan ja lähteä viikonloppureissulle Skåneen! <3

 

Nyss har jag fixat några extratimmar till dygnet och nu finns det tid att träna mer, det är ju alltid bra att ha mål. ;) Och inte för mycket fritid... Jag har jättemycket träningsvärk på benen (vem vad det som sa att ska döda sina ben på gymmet i förgår... duktig jag!) men direkt när har jag fått tvätten ur maskinen ska jag åka till Erikdahls simhall och simma bort träningsvärket. Sen är det dags att åka till skolan och syssla lite med gymnastik och egen träning. Efter det finns det "lite" plugg i schemat. Sådan är min torsdag. :)

Och... Imorgon är det dags att ta tåget till Skåne! <3

 

 

Insparcen 21/09

En mä niin negatiivinen ole kuin eilen annoin ymmärtää, vaikka flunssa kiusaakin. Kai se aurinko joskus risukasaan paistaa. :) Tässä vähän kuvia insparcenista (kyllä, meillä kirjoitetaan tuo ceellä!) edellislauantailta.

Kuvista selviää mm. että kuinka monta ihmistä mahtuu puhelinkoppiin tai selvitäänkö ihmispyramidista Plattanilla. Päivään mahtui paljon muutakin : suihku Humlegårdenissa, 18 henkilöä GinaTricotin sovituskopissa, lumipallon metsästys Tukholmasta, pussattavan poliisin metsästys ja vaatejana yli Lidingöntien. Ja vaikka mitä muuta!

En och en halv vecka sen hade vi insparcen (jo, på gih stavas det med c ;) )och hade mycket kul! Vi har nu tagit redo att hur många människor rymms det i provrummet eller i telefonkiosken, får man pussa en polis, hur klarade vi av världens finaste pyramid på Plattan eller går det att åka vattenruschkana framför skolan. Och mycket annat! :--)